Nuoret tekemässä rauhantekoja Gutsy Go -projektissa

Vaalit ovat ohi. Onneksi on muitakin tapoja vaikuttaa yhteiskuntaan kuin lipukkeen tiputtaminen uurnaan. Osoituksena tästä järvenperäläisnuoret jalkautuivat lähialueilleen tekemään ”rohkeita rauhantekoja” osana Gutsy Go -projektia. Pääsin seuraamaan nuorten rohkeaa toimintaa Sellon Finnkinon Gutsy Go -ensi-illassa.

Pedagogien ja median tekijöiden yhdessä nuorten kanssa kehittämä Gutsy Go -menetelmä aktivoi nuoria kehittämään omilla lähialueillaan toimintaa, jonka keskiössä on ihmisten kohtaaminen ja toisten auttaminen – siis ”rohkeat rauhanteot”. Nuoret suunnittelevat projektit alusta alkaen. Apunaan heillä on Gutsy-valmentajien tiimi. Menetelmän keskiössä on sosiaalisen median käyttö. Sen kanavia pitkin nuorten rauhanteot leviävät koko maata inspiroimaan. Vuonna 2017 Gutsy Go voitti 1,5 miljoonan pääpalkinnon vuosisadan rakentajat -kilpailussa.

Nuoret ovat aiemmin jalkautuneet Gutsy Go:n merkeissä Kotkaan, Espoonlahdelle, Korsoon, Siposeen ja moneen muuhun paikkaan Etelä-Suomessa. Muun muassa veteraanit ja turvapaikanhakijat on tuotu samaan pöytään keskustelemaan sodasta ja rauhasta, nuoret ovat viettäneet asunnottomuuden kokeneiden kanssa yön Sellon kauppakeskuksessa ja järjestäneet päivän hevostallilla mielenterveyskuntoutujille.

Järvenperäläiset nuoret jatkoivat rohkeaa toimintaa uusin sovelluksin. Random naapurikuvassa saatetaan naapurit pohtimaan heitä yhdistäviä asioita. Riippuvuudesta -dokumentissa entiset huumeriippuvaiset avaavat, millaista on huumeiden käytön varjostama elämä. Transsukupuoliset puhuvat Transprojekti -videolla esimerkiksi siitä, minkälaista on kertoa omille vanhemmille elävänsä väärässä kehossa. Ensi-illan huipensi video, jolla nuoret järjestävät kodittomille saunomismahdollisuuden keskellä Helsinkiä ja lahjoittavat näille näiden kovasti kaipaamia ehjiä ja puhtaita sukkia. Edellä mainittujen lisäksi ensi-illassa esitettiin monia muita huikeita projekteja, jotka löytyvät Gutsy Go:n YouTube-tililtä.

Halu tarttua epäkohtiin ja ymmärtää toista

Videoiden alussa nuoret kertovat motivaatiostaan toimia. Taustalla on halu ymmärtää toista ja tarttua epäkohtiin.

”Moi! Me ollaan huomattu, että Suomessa naapureilla ei oo kauheen hyvät välit ja tuntemattomille on aika vaikea avata ovia”, eräs nuori avaa Random naapurikuva -videon taustaa.

Videoiden lopussa esitetään usein haaste, jonka tarkoituksena on jatkaa ja laajentaa tärkeää toimintaa.

”Kerran kahdessa viikossa joku luokka kävisi tuolla vanhainkodissa pitämässä niille [vanhainkodin asukkaille] seuraa”, esittää senioreita ulkoiluttamassa ollut nuori opettajalleen videolla Miltä kevät tuntuu?

Videoita seuratessa huomio kiinnittyy nuorten, uskoakseni vilpittömään, haluun ymmärtää erilaisia kokemusmaailmoja. Esimerkiksi käy nuorten halu ymmärtää transsukupuolisuutta kohtaamisen ja keskustelun kautta.

Toisaalta nuoret kertovat videoilla avoimesti omia kipeitäkin kokemuksiaan. Videolla nimeltä Erosta huolimatta keskustellaan vanhempien eroamiseen liittyvistä tuntemuksista, ja pohditaan, miten eron voisi toteuttaa lapsen tai nuoren näkökulmasta niin kivuttomasti kuin ylipäänsä on mahdollista.

Kuplia puhkomassa

Kuplautuminen ja polarisaatio, ongelmat, joihin Gutsy Go toiminnallaan pureutuu, ovat toki laajalti tunnistettuja. Ylen Kuplat -ohjelma tähtäsi sosiaalisten kuplien puhkomiseen, ja Helsingin Sanomilla on käynnissä vastaavanlainen juttuformaatti, jossa erimieliset ihmiset istutetaan saman pöydän ääreen keskustelemaan.

Näihin verrattuna Gutsy Go vaikuttaa kuitenkin erittäin raikkaalta. Gutsy Go:ssa dialogi aidosti onnistuu, koska nuoret ja heidän kohtaamansa ihmiset näyttäisivät lähtökohtaisesti haluavan ymmärtää toista ja kertoa avoimesti itsestään. Kuplat -sarja osoitti, miten pyrkimys rikkoa kuplia voi ajaa karille, jos tämä lähtökohta ei toteudu. Muistissa on vielä kansanedustaja Susanna Kosken kylmä suhtautuminen työtöntä Anna-Maija Tikkasta kohtaan. Tikkasen koettaessa kertoa elämäänsä rajoittavista tekijöistä Koski kuittasi tylysti, että ”kaikilla meillä on rajoitteita”.

Ihmiset stereotypioiden takana

Empatiaa tutkineet Elisa Aaltola ja Sami Keto esittävät, että toisen yksilöllisyyden tunnistaminen on myötäelämisen ehto: ”Yhteiskunta, joka kuvaa muita ei-yksilöiksi, tukahduttaa empatian mahdollisuuksia.” [1]

Jotta voisimme tunnistaa yksilöyden meistä itsestämme hyvin paljon poikkeavassakin ihmisessä, tarvitsemme kasvokkaisia kohtaamisia. Kun koko ihmisen kehollisuuden tarjoama välineistö on valjastettu vuorovaikutukseen, ymmärrys toisen näkökulmasta maailmaan syvenee. Tarvitsemme myös kertomuksia, joissa yksilöt astelevat stereotypioiden varjoista näyttämölle.

Gutsy Go:n vaikutusmahdollisuudet ovatkin paitsi erilaisten ihmisten kohtaamisten edistämisessä, myös jokaisen ainutlaatuisuudesta kertovien narratiivien levittämisessä. Vanhus, transsukupuolinen, entinen huumeriippuvainen ja nuori saavat kaikki mahdollisuuden esiintyä yksilöinä Gutsy Go:n videoilla. Yksilöyden tunnistaminen on yhteydessä myötäelämiseen, joka rakentaa positiivista luottamusta ihmisten välille. Empaattista yhteisöllisyyttä edistämällä Gutsy Go todella tekee rohkeita rauhantekoja.

Kansikuva: Pihla Miettunen

Eero Lipponen
Peducan blogivastaava 2019

[1]Aaltola, Elisa & Sami Keto (2018) Empatia. Myötäelämisen tiede (s. 268). Helsinki: Into Kustannus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s