OAJ:n koulutuskeskustelussa osaamisseteliä kannatettiin ja perhevapaauudistus jakoi mielipiteitä – Peduca seurasi poliitikkojen mittelyä hetki hetkeltä

Eero Lipponen

Peduca seurasi Educa-messuilla OAJ:N Suurta koulutuskeskustelua. Lue, mitä puolueet linjasivat koulutuspolitiikan saralla. 

Vaalikevät potkaistiin koulutuspolitiikan osalta käyntiin Educa-messuilla OAJ:n koulutuskeskustelussa 26.1. Puolueen puheenjohtajista mukana olivat Petteri Orpo (kok.), Sampo Terho (sin.), Jussi Halla-aho (ps.), Pekka Haavisto (vihr.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Pääministeri Juha Sipilää tuurasi Tuomo Puumala, SDP:n Antti Rinnettä paikkasi opetusministerinäkin toiminut Jukka Gustafsson ja vasemmistoliiton Li Anderssonin tointa hoiteli Hanna Sarkkinen. Jussi Kärki, MTV Uutisten talouden ja politiikan päällikkö, juonsi keskustelua OAJ:n Heljä Misukan kanssa.

Yhdeksästä tentattavasta kahdeksan nosti vihreän kortin, kun kysyttiin, kenen mielestä tulevat vaalit ovat nimenomaan koulutusvaalit. Punaista korttia näytti Halla-aho (ps.), ja Sari Essayah (kd.) piti sekä punaista että vihreää lappu käsissään. Halla-ahon mukaan vaaleissa on monia tärkeitä kysymyksiä, joista koulutus on yksi muiden joukossa, ei ylitse muiden. Sari Essayah oli samaa mieltä: vaaleja ei voida niputtaa yhden kysymyksen alle.

Haavisto (vihr.) ja Henriksson (r.) käyttivät kysymyksen tarjoamaa puheenvuoroa hallituksen kritiikkiin. ”Nyt ollaan nähty sellainen hallituskausi, jossa on tehty valtavia leikkauksia, koulutus ei ole ollut arvostettua”, muutosta peräänkuuluttava Haavisto sanoi.

Hallituksesta Petteri Orpo (kok.) puolustautui vedoten talouden nykyiseen tasapainoon ja huomautti, että koulutuksesta on huolehdittu reformien kautta.

Koulutukseen panostettaisiin eri tavoin

Seuraavaksi kysyttiin, pitääkö koulutuksen rahoitusta lisätä ensi vaalikaudella.

Vihreiden Haavisto esitti puolueensa suunnitelman panostaa koulutukseen 900 miljoonaa euroa. Rahat koulutusinvestointeihin ammennettaisiin muun muassa ympäristön kannalta haitallisista yritystuista.

Sarkkinen (vas.) kritisoi koulutusleikkauksia muistuttaen, että samaan aikaan ”piikki on ollut auki” puolustusvoimille. Vasemmistoliitto vahvistaisi valtiontaloutta suurten pääomatulojen ja ansiotulojen verotusta kiristämällä.

Gustafsson (sd.) painotti koulutuksen luonnetta investointina käyttäen esimerkkinään varhaiskasvatusta: ”Varhaiskasvatukseen laitettu euro tuottaa moninkertaisesti takaisin.”

Orpo (kok.) korosti, että olennaista olisi suunnata katse siihen, miten koulutusbudjettia käytetään. Kokoomukselle tämä tarkoittaa esimerkiksi maksuttoman, kaksivuotta kestävän, esiopetuksen tarjoamista jokaiselle lapselle.

Salin täyttivät aplodit, kun Henriksson jyrähti ”tämä ei ole mikään all male panel, vaan kun on kyse koulutuksesta niin pitää kuunnella naisia ja pitää kuunnella opettajia, eikä vain käydä keskustelua miesten kesken”. Myös Henriksson nosti puheenvuorossaan viisivuotiaana alkavan esikoulun puolueensa tavoitteeksi. Lisäksi hän penäsi jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle kahtakymmentä maksutonta varhaiskasvatustuntia viikossa.

Essayah puolestaan kertoi kristillisdemokraattien suunnitelmista resursoida 250 miljoonaa euroa koulutukseen. Pyrkimyksenä olisi muun muassa saada 1000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista kentälle ja vahvistaa oppilashuoltoa kouluissa. 

Keskustan tavoitteena taas on saada 1000 uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen, Puumala kertoi.

Varhaiskasvatus puhutti

Tentissä keskusteltiin myös varhaiskasvatuksesta. Essayah (kd.) mukaan voitontavoittelua yksityisessä varhaiskasvatuksessa ei tulisi rajoittaa. Hänen mukaansa ei ole syytä olettaa, että varhaiskasvatuksen yritysten tuottamat voitot virtaisivat ulkomaille osinkoina. Voittoa voidaan investoida yrityksen toimintaan, toppuutteli Essayah edelleen.

Samoilla linjoilla Essayahin kanssa oli kokoomuksen Petteri Orpo. Hän kertoi pitävänsä tärkeänä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä korostaen lisäksi, että yksityisiin ja julkisiin varhaiskasvatuksen tuottajiin pätevät samat kriteerit.

OAJ:n Heljä Misukka tivasi Jukka Gustafssonilta, miksi SDP oli vastustanut uutta varhaiskasvatuslakia, jolla opettajien määrää päiväkodeissa lisätään.

Lainuudistus ei Gustafssonin mukaan miellyttänyt SDP:tä, koska se ei sisältänyt subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista. Lisäksi lastenhoitajien ja sosionomien asema oli hoidettu uudistuksessa ”kömpelösti”, selitti Gustafsson. Hän lisäsi kuitenkin, että SDP kannatti lakia pääpiirteissään ja kyseessä oli ainoastaan näitä epäkohtia koskeva mielenilmaus.

Osaamisseteli keräsi kannatusta

Työn murros on tuottanut suuren tarpeen työntekijöiden uudelleen kouluttautumiseen. Ratkaisuksi tilanteeseen Akava on ehdottanut kolmen vuoden välein työntekijälle maksettavaa 1000 euron osaamisseteliä. Työntekijä käyttäisi rahan työnantajan kanssa sovittuun koulutukseen. Osaamisseteli rahoitettaisiin kolmikantaisesti: Valtio kustantaisi 60% summasta. Yksilö ja työnantaja maksaisivat loput 40% puoliksi.

Jonkinlaista osaamissetelimallia kannatti jokainen panelisteista.

Essayah (kd.) puolsi nimenomaan Akavan ehdotusta 1000 euron osaamissetelistä.

Gustafsson (sd.) piti myös Akavan mallia ”lähtökohtaisesti järkevänä”. Hän halusi kuitenkin lisätä, että uudistuksen pitäisi ottaa erityisesti huomioon heikossa asemassa olevat, joiden osallistaminen tällaisiin palveluihin ei aina täysin onnistu.

Puumala (kesk.) ehdotti yhteiskuntasopimusta jatkokoulutuksen rahoituksesta sopimiseksi.

Halla-aho (ps.) ja Orpo (kok.) puhuivat kumpikin resurssien oikealla tavalla kohdentamisesta. Halla-aho painotti ammatillisen koulutuksen tarvitsemaa tukea.

Oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle

Kysymys oppivelvollisuuden ulottamisesta toiselle asteelle jakoi puolueet.

Oppivelvollisuuden pidentämistä puolsivat Sarkkinen (vas.), Haavisto (vihr.) ja Gustafsson (sd.). Haaviston mukaan tulevaisuuden yhteiskunta edellyttää kaikilta entistä korkeampaa koulutustasoa.

Orpo (kok.), Halla-aho (ps.), Henriksson (r.) Terho (sin.) ja Essayah (kd.) suhtautuivat kaikki penseästi oppivelvollisuusiän nostamiseen. Kyseisen ratkaisun ei uskottu auttavan ongelmista kärsiviä nuoria. Lisäksi osa piti uudistusta turhan kalliina.

Oppivelvollisuuteen kajoamisen sijasta Henriksson tervehtisi ilolla koulupudokkaisiin kohdistettuja tukitoimia.

Keskustalla on muista poikkeava ratkaisu ongelmaan. ”Hybridimallissa” oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen ja alaikäisistä koulupudokkaista ”otetaan koppi”, mallia esitellyt Puumala kertoi.

Perhevapaa tasa-arvo kysymyksenä

Sopuisan tentin kovin ”kinailu” käytiin perhevapaista. Kysymys jakoi puolueet kahteen leiriin.

Henriksson (r.) kertoi kannattavansa niin sanottua 6+6+6 -mallia. Yhteensä 18 kuukautta perhevapaita on mallissa jaettu niin, että kuusi kuukautta on korvamerkitty äidille, kuusi isälle ja tämän päälle puolivuotta vapaita voidaan käyttää perheen haluamalla tavalla.

Sarkkinen (vas.) kannatti myös 6+6+6 -mallia.

Verrattain samoilla linjoilla Henrikssonin ja Sarkkisen kanssa vaikuttivat olevan Orpo (kok.), Haavisto (vihr.) ja Gustafsson (sd.). Perhevapaauudistusta puollettiin työelämän tasa-arvon parantamiseen ja isän roolin vahvistamiseen vedoten.

Toisessa leirissä siniset, perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit puhuivat perheiden valinnanvapauden tärkeydestä.

Sari Essayah asetti vanhempainvapaiden kiintiöimisen vastakkain perheiden valinnanvapauden kanssa: ”tuore perhebarometri – – kertoo sen, että kansa ei kaipaa poliitikkoja kertomaan, että kuka kulloinkin on lasta hoitamassa kotona”.

”Valtion on välttämätön paha, perhe on välttämätön hyvä”, Terho (sin.) muotoili valtion ja perheen suhteesta.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s