Haastattelin Päivi Pöyry-Lassilaa, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta ja työskentelee nykyään Laurea-ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Päivin urapolulle on mahtunut eri oppilaitoksia ja mielenkiintoisia työpaikkoja, joka kertoo siitä, että mikä vain on mahdollista.
- Kerro lyhyesti opiskelutaustastasi; missä opiskelit ja mitä sivuaineita luit kasvatustieteiden lisäksi? Olisiko jotain, mitä olisit toivonut tehneesi/valinneesi toisin?
Opiskelin HY:ssa pääaineena kasvatustiede, sivuaineina Työpsykologia ja johtaminen (TKK), tietojenkäsittelytiede ja aikuiskasvatustiede. Opiskelin myös jonkin verran psykologiaa. Olin ihan tyytyväinen valintoihini. Erityisesti tietojenkäsittelytiede oli erittäin hyvä valinta, sillä siitä on ollut eniten hyötyä työuralla. Valmistuin aika nopeasti (n. 3,5 vuodessa) ja jatkoin melkein heti opintoja TKK:lla tekniikan lisensiaatiksi pääaineena käytettävyystutkimus. Myöhemmin jatkoin vielä tohtoriksi tuotantotaloudesta. Opettajan pedagogiset opinnot tein HY:ssa vajaa 10 vuotta sitten.
- Teitkö opintoihin kuuluvaa työharjoittelua? Jos teit, niin missä ja koitko, että se auttoi työnsaannissa?
Tein harjoittelun silloisessa HY:n täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Sain tämän harjoittelun ja määräaikaisen työn kautta kokemusta, verkoston ja kontaktin, joka johti suoraan seuraavan työpaikan saamiseen.
- Mistä aiheesta teit gradun?
Tein gradun musiikkioppilaitosten opettajien työtyytyväisyydestä ja –hyvinvoinnista. Gradu oli tilaustyö Suomen Musiikinopettajien liitolle. Yhteistyökumppani oli erinomainen ja sain gradusta palkkion, mikä oli v.2001 aika harvinaista.
- Missä olet töissä? Miten päädyit kyseiseen työpaikkaan?
Olen tällä hetkellä töissä Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa työskentelen yliopettajana. Tulin tänne v. 2014 Aalto-yliopistosta, jossa toimin hankejohtajana Yritystoiminnan simulointilaboratorio SimLabissa v.2007-2014. Aiemmin olin työskennellyt Teknillisessä korkeakoulussa projektipäällikkönä ja tutkijana ohjelmistotuotantoon ja –liiketoimintaan liittyvissä tutkimushankkeissa. Myös opetus- ja ohjaustyötä olen tehnyt melkein koko työurani ajan. Edellisessä työssä olin esimiehenä, mutta nyt jälleen asiantuntijana.
Nykyinen työni liittyy pitkälti TKI-toimintaan ja toisaalta ylempien AMK-tutkintojen opetukseen. Päädyin tähän työhön, kun aloin v. 2013 miettiä uusia haasteita jatko-opintojeni ollessa loppusuoralla. Löysin netistä hakuilmoituksen, hain ja tulin valituksi. Yliopettajan tehtäviin hakeuduin tietoisesti edellisen työantajan HR:n tarjoaman uravalmennuksen kautta.
- Mitkä ovat mielestäsi kasvatustieteilijän vahvuuksia työelämässä?
Vahvuuksia ovat minun näkökulmastani olleet erilaisten tutkimusmenetelmien vahva osaaminen ja ymmärrys oppimisesta ja ihmisen toiminnasta yleensä sekä kyky hahmottaa laajoja, monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Vaikka oma koulutus aikoinaan oli melko yleisellä tasolla, ovat opitut asiat olleet monikäyttöisiä ja helposti sovellettavissa eri työympäristöissä. Esim. asiantuntijatyön johtamisessa on kyse pitkälti ihmisen motivoinnista ja kehittymisen mahdollistamisesta, missä kasvatustiede ja opettajankoulutus ovat olleet kullanarvoisia.
Nykyisessä työssäni opetan mm. palvelumuotoilua sekä johtamista ja kehittämistä, joten kasvatustieteissäkin käytetyt laadulliset, ihmisen toimintaa luotaavat tutkimusmenetelmät ovat erittäin tärkeitä osata. Ohjausta ja valmentavaa johtamista tekevälle oppimisen ja sen ohjaamisen sekä motivaation ja vuorovaikutuksen ymmärtäminen ovat olennaisia taitoja.
- Yleisen ja aikuiskasvatustieteen generalistiset opinnot eivät ohjaa suoraan mihinkään ammattiin, joten usein ajatus tulevasta urasta muuttuu moneen otteeseen opintojen aikana. Kun lähdit opiskelemaan, oliko sinulla jo ajatus siitä mitä haluat tulevaisuudessa tehdä vai muuttuivatko omat käsityksesi paljonkin? Vastaako nykyinen työsi siis sitä, mitä ajattelit tekeväsi opintojen alussa?
Ei ollut mitään ajatusta tulevasta työstä, kun aloitin opinnot. Olin tavallaan ajautunut näihin opintoihin, ja aloin vasta opiskellessa miettiä, mitä voisin haluta tehdä työkseni. Siksi opiskelin työpsykologiaa ja johtamista sekä tietojenkäsittelyä. Ajatus tulevasta työstä muovautui moneen kertaan opintojen kuluessa. Nykyisessä työssäni yhdistyy moni asia sekä kasvatustieteen opinnoista, että myöhemmistä opinnoista ja työkokemuksesta. Nykyinen työ on aika kaukana siitä, mitä ehkä opintojen aikana kuvittelin tekeväni työkseni. Olen silti erittäin tyytyväinen työhöni ja siihen, että olen tehnyt ehkä hieman epätodennäköisiä valintoja. Ne ovat kohdallani johtaneet hyvään lopputulokseen.
- Kolme parasta vinkkiä tulevaisuutta varten opiskelijoille?
Olkaa avoimia uusille ideoille ja tarttukaa niihin määrätietoisesti. Oma pääaine antaa arvokkaita tietoja ja taitoja työelämää varten, mutta substanssiakin tarvitaan. Valitkaa siis sivuaineet huolella.
Harjoittelu, opintojen aikainen työskentely tai gradun tekeminen toimeksiannosta on hyödyllistä paitsi työkokemuksen myös oppimisen syventämisen kannalta. Käytännön työssä näkee, miten teoriat toimivat ja mikä on oikeasti oleellista.
Suuri kiitos Päiville haastattelusta!
-Nea Raaska
KT-alumnivastaava
PEDUCABLOGI 